Palaa nykypäivään...


RÄMSÖÖLÄISEN TOIMITUS:

Lehteä julkaisee Rämsöön Kyläkerho Ry. Rämsööläinen on verkkojulkaisu, jota ei voi tilata, vaan se on luettavissa ainostaan internet selaimella. Lehti on lukijoilleen täysin ilmainen!


Lehden vastaava päätoimittaja
Rämsöön Kyläkerho Ry:n puheenjohtaja.

Toimitussihteeri
Rämsöön kyläkerho Ry:n sihteeri.

Kylätoimisto
Halisevantie 22
37350 Rämsöö

Toimituskunta:
Rämsöön kylän väki.


Verkkolehti Rämsööläinen ei vastaa aineistoista joita se ei ole tilannut, emmekä palauta lähetettyjä aineistoja, ellei aineiston mukana seuraa merkillä varustettu palautuskuori.


Lehden tekninen toteutus:
Karhu & Poika
e-mail: nalle(at)kiila.net



Automobiileja






Kauneudenhoitotuotteita



Kameroita


Lehtiä


Kelloja


Wirwokkeita


Moottoripyöriä



Kirjoityswälineitä


Soitimia


Tuliwälineitä


 


Ahtialan koulun oppilaskuva kevätkaudelta 1921


Kuvassa Ahtrialan koulun opiilaat ja opettaja Heikki Räihä

Kaikki Ahtialan koulun 46 oppilasta kuvassa ja hyvässä järjestyksessä. Kuva otettiin koulun pihamaalla. Tämä oppilaskuva jäi viimeiseksi, opettaja Heikki Räihän kaudelta.


Opettaja Heikki Räihän huutokauppa


Kuvassa huutokauppaväkeä koulun pihamaalla

Vuonna 1921 opettaja Heikki Räihän irtaimistoa huutokaupattiin Ahtialan koululla.

Heikki Räihä jätti syksyllä tehtävänsä Ahtialan koulun opettajana ja suuri osa irtaimistoa huutokaupattiin. Koululle oli saapunut suuri määrä huutajia ja niitäkin, jotka tulivat vain katsomaan ja itseään näin huvittamaan.


Opintokerho Rämsöön Ahtialan koululla


Kuvassa kerholaiset koulun pihamaalla

Rämsöön kylässä toimii aktiivisesti edelleen opintokerho.

Opintokerholaiset saivat ansaitun tauon ahkeran opiskelunsa lomassa, kun kuvaaja kameroineen saapui kylään, ikuistamaan opintokerholaiset.Kauniissa säässä olikin mukava poseerata.


Lanansillan kiertokoululaisia


Kuvassa mm. Laina Lanansilta, Martti Siltala ja Martti Vuorinen (lehden toimitus kaipaa informatsuunia muista kuvassa esiintyvistä koululaisista)

Kiertokoululaisista otettiin kuva ja tässä kuvassa ovat 1923 vuoden Lanansillan koululaiset.

Toimituksessa tunnistettiin vain kuvatekstissä esiintyvät kiertokoululaiset. Pyydämmekin ystävällisimmin lukijoitamme kertomaan keitä olivat muut kuvan koululaiset. Heidänkin nimensä olisi mukava julki tuoda.


Ahtialan opintokerho edelleen aktiivinen toiminnassaan


Kuvassa Ahtialan opintokerhon väki

Rämsöön Ahtialan opintokerho jatkaa aktiivista toimintaansa. Opintokerho on pitkään tuonut valistusta sitä kaipaaville kylän asukkaille.

Opintokerhosta on jo hyvin moni tiedonjanoinen saanut oppia ja opastusta elämänsä eväiksi. On mieltä ylentävää kun kylässä näin tarjotaan tiedon ja taidon tie opetusta halajaville nuorillemme.


Rämsööläisiä kahdessa polvessa


Kuvassa Rämsöön kyläläisiä

Rämsöön kylän väki lisääntyy vuosi vuodelta.

Kuvassa polvella uusi sukupolvi. Pojasta polvi paranee, sanotaan. Tulevaisuus näyttää kuinka tässä käy. Rämsöön kylän raitti vilkastuu entisestään, kun tämä poika ikätovereineen pääsee omin jaloin kirmailemaan kylän seutuja.


Lapsukaisille iloa ja riemua


Kuvassa opettaja Räihän poika Lauri

Kätevä nikkaroitsija saa lapselle helposti hyvän mielen pitkäksi aikaa.

Lapsilla on rikas mielikuvitus ja se saa kävyt muuttumaan lehmiksi ja vaikka sioiksi. Joskus on kuitenkin hyvä yllyttää lapsen mielikuvitusta. Nikkaroitsija saa sen aikaan valmistamalla keinuhevosen. Keinuhevosella lapsi ratsastaa tyytyväisenä pitkät ajat. Suuressa lapsikatraassa saattaa kuitenkin nousta poru siitä kuka saa puisella havoisella nelistää. Tämän estämiseksi on hyvä laatia ratsastusvuorot, jolloin ei toraa synny. Toinen vaihtoehto olisi puuratsun tekeminen jokaiselle piltille, mutta se ei liene viisasta vaan ne tarpeet voi käyttää vaikka talouskalujen valmistukseen.


Rippikoululaisia Tottijärvellä


Kuvassa alhaalla oikealla Elli Koivuniemi-Pelttari Muut kuvan väestä ovat toimitukselle tuntemattomia. Henkilöistä otetaan mielellään tiedotteita vastaan.

Tottijärven 1920 rippileiriläiset ikuistettiin valokuvaan.

Runsaslukuinen rippikoululaisten joukko saapui kuvaukseen, jossa valokuvaaja tallensi koko joukon kameransa lasinegatiiville. Nuoret saivat opastusta hengen asioissa ja koulun hyväksyttävästri suorittaneet konfirmoitiin.


Kuvaterveiset Helsingistä


Kuvassa vasemmalla Jalmari ja Hilja Vaahtolampi sekä lapset Helvi ja Tauno. Oikealla Kalle ja Hilja Koivunen

Rämsöön kylästä on kuljettu maailman turuille.

Jalmar Vaahtolampi perheineen lähetti kuvallisen tervehdyksen lehtemme lukijoille. Kuva on otettu Helsingissä ja oikein valokuvaajan studiossa. Tämä oli arvokas tilaisuus ja sen näkee jo herrasväen vaatetuksesta. Taitavasti on maalattu kuvauksessa käytetty taustakangaskin. Aivan kuin väki seisoisi kukitetun kartanon rappuin edessä. Taitavaa työtä on kuvaaja tehnyt.


Rämsöön kesämuotia 20-luvulta


Kuvassa Vansenin pirtin nurkalla: Elvi ja Helmi Teeri (Ranta ja Kuusisto) , sekä välissä Hilkka Koivunen (Airo)

Rämsöön nuoret naiset juhlavissa tamineissa.

Toimituksella ei ole kuvaushetkestä sen suurempaa tietoa, mutta selvästi on laitettuneideille parempaa ylle. Lienee tyttärillä syntymäpäivät tai ehkä oikein häät tiedossa.


Murtoon tilan väkeä


Kuvassa Murtoon tilan isäntäväki, Nestori Mäkelä, emäntä ja Lauri poika. Muut kuvassa mm. Naulon veljekset Rämsööstä.

Kamera kävi myös Murtoon tilalla.

Murtoon tilalla yllätti kamera kesken työkiireiden. Mutta minkäs auttoi. Oiottin ryppyiset hihat ja tomuteltiin pölyt. Isäntäväen lisäksi kuvaan saatiin työmiehet, jotka tilalla olivat paraikaakukin omissa askareissaan.



Kansainliitto perustettu ja ensimmäinen kokous Versaillessa

Kansainliitto (engl. League of Nations) on kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen tehtävänään aseistariisunta, valtioiden välisten asioiden ratkaisu ja elinolosuhteiden ylläpito.

Kansainliitto perustettiin 25. tammikuuta 1919 osana Versaillesin rauhansopimuksen ensimmäistä osaa ja se piti ensimmäisen istuntonsa 10. tammikuuta 1920 - samana päivänä kuin rauhansopimus vahvistettiin ja ensimmäinen maailmansota päättyi virallisesti


Pirkkala jaettiin kahtia

Pirkkalasta on eronnut vuosien mittaan useita kuntia. Vuoteen 1346 siitä on eronnut Vesilahden pitäjä. Vuonna 1366 erosi Kangasalan suurpitäjä, 1576 Ruovesi, 1666 Messukylä, 1895 Ylöjärvi, janyt vuonna 1922 jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalan kunnat.


Sarjamurhaaja SINIPARTA teloitettiin giljotiinilla

Henri Désiré Landru) oli kuuluisa ranskalainen sarjamurhaaja, "Ranskan ritari Siniparta", joka muistetaan varakkaiden leskirouvien viettelemisestä ja murhaamisesta.

Vuosien 1914 ja 1918 välillä Landrun uhriksi joutui kymmenen leskeä sekä yhden naisen teini-ikäinen poika. Vuonna 1919 Landru viimein vangittiin, kun erään hänen uhrinsa sisar onnistui johdattamaan poliisit hänen jäljilleen. Aluksi Landrua syytettiin ainoastaan kavalluksesta. Hän ei suostunut puhumaan poliiseille, eikä hänen uhriensa ruumiita pitkällisistä etsinnöistä huolimatta löydetty.

Poliisi sai kuitenkin haltuunsa Landrun muistiinpanoja, joihin tämä oli listannut uhriensa nimiä, ja niiden perusteella Landrua vastaan voitiin nostaa syyten yhdestätoista murhasta. Oikeus totesi hänet syylliseksi ja tuomitsi kuolemaan. Henri Désiré Landru teloitettiin giljotiinilla Versailles'n vankilassa 25. helmikuuta 1922.


Kallion laki

Maanlunastuslaki Lex Kallio eli "Kallion laki"säädettiin Suomessa 1922, millä 1918 maansa lunastamaan päässeet maanvuokrajaat eli torpparit pystyvät hankkimaan itselleen lisämaita pientilojensa elinkelpoistamiseksi. Myös niillä maaseudulla asuvilla maattomilla, joilla ei ollut ollut torpan sopimusta, on mahdollisuus saada edullisin ehdoin maata viljeltäväkseen.


Salpausselällä suuret hiihtokilpailut

Salpausselän Kisat pidettiin 1923 Lahdessa. Kisojen idea tuli Lauri "Tahko" Pihkalalta.

Kisat haluttiin tuoda Lahteen keskeisen sijainnin ja Salpausselän vaihtelevien maastojen takia. Salpausselän mitali numero 1 annettiin Tapani Nikulle joka voitti kilvan myös vuosina 1924 ja 1925.



 

Talviolympialaiset Ranskassa

I talviolympialaiset järjestettiin Chamonix'ssa, Ranskassa. Kisojen avajaiset olivat 25. tammikuuta ja päättäjäiset 4. helmikuuta 1924. Muita hakijoita kisoille ei ollut.

Talvilajeille haluttiin kuitenkin tasa-arvoa kesälajeihin nähden, ja vuonna 1921 pidetyssä Kansainvälisen Olympiakomitean kokouksessa päätettiin järjestää kansainvälinen talviurheiluviikko yhteydessä myöhemmin samana vuonna järjestettyihin Pariisin kesäolympialaisiin. Kisoihin osallistui 258 urheilijaa 16 maasta.

 


Lentävän suomalaisen Paavo Nurmien saavutuksia

Antwerpen 1920:
kultamitali - 10 000 m juoksu
kultamitali - 8 000 m maastojuoksu
kultamitali - 8 000 m maastojuoksu (joukkue)
hopeamitali - 5 000 m juoksu

Pariisi 1924:
kultamitali - 1 500 m juoksu
kultamitali - 5 000 m juoksu
kultamitali - 5 000 m maastojuoksu
kultamitali - 5 000 m maastojuoksu (joukkue
)
kultamitali - 3 000 m juoksu (joukkue)

Amsterdam 1928:
kultamitali - 10 000 m juoksu
hopeamitali - 5 000 m juoksu
hopeamitali - 3 000 m esteet

Näiden yhdeksän kulta- ja kolmen hopeaolympiamitalin lisäksi Nurmen meriitteihin sisältyy 25 henkilökohtaista ja kaksi viestimaailmanennätystä



Italiassa pääministeri Mussolinista diktaattori

Italiasta kuuluu kummia. Italian entinen pääministeri on ottanut vallan ohjakset käsiinsä ja 1925 3. tammikuuta – Mussolini ilmoitti ottavansa diktaattorin oikeudet.


Suomen Yleisradio on perustettu!

O.Y. Suomen Yleisradio - A.B. Finlands Rundradio -nimisen yhtiön perustava kokous pidettiin Helsingissä 29. toukokuuta 1926. Samana vuonna 9. syyskuuta yhtiö lähetti ensimmäisen radio-ohjelmansa.


 

Lindbergh lensi yksin yli Atlantin

20. toukokuuta 1927 kello 7.52 aamulla Lindbergh nousi Rooseveltin lentokentältä Long Islandilta New Yorkissa maailman ensimmäiselle välilaskuttomalle Atlantin valtameren ylittävälle yksinlennolle ja laskeutui Le Bourgetin lentokentälle Pariisiissa kello 10.22 seuraavana iltapäivänä

Lentokoneena hänellä oli yksimoottorinen Spirit of St. Louis, jonka Ryan Airlines oli rakentanut San Diegossa Kaliforniassa hänen vaatimuksiaan noudattaen. Lento kesti 33,5 tuntia.


Höyrylaiva Kuru upposi


Kuva on otettu samaisena päivänä kun laiva upposi


Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla 7. syyskuuta 1929

Koko päivän oli käynyt kova myrsky, jonka voima kohosi Näsinselällä hirmuiseksi. Tuuli puhalsi jopa 11-12 beaufortin nopeudella. Mustassalahdessa kolme laivaa odotteli lähtöä. Kapteeni Onni Saarinen neuvotteli toisten laivamiesten kanssa, olisiko liian uskaliasta lähteä matkaan.

Kun Kuru oli ehtinyt noin kilometrin päähän satamasta, lähestyi sitä parin sadan metrin päässä Siilinkarista kolme hyökyaaltoa. Aallot löivät Kurun yli ja etukansi täyttyi vedestä. Ihmiset ryntäilivät pakokauhun vallassa sinne tänne. Kolmannen aallon jälkeen laiva kallistui vasemmalle kyljelleen ja kaatui.

Kurun upotessa sai surmansa 138 ihmistä.. Pelastuneita oli 22 ihmistä.

Haaksirikossa menehtyneet henkilöt...


Pörssiromahdus Amerikassa

New Yorkissa "Musta torstai" 24. lokakuuta 1929, jota seurasi "Musta tiistai" (20. lokakuuta). New Yorkin pörssi romahti jaon saanut aikaiseksi maailmanlaajuisen talouskriisin.

Wall Streetin pörssiromahdus vuonna 1929, kutsutaan myös suureksi romahdukseksi (engl. the Great Crash tai Crash of 29), oli New Yorkin pörssin (NYSE) kurssien romahdus, joka alkoi 24. lokakuuta 1929 (Musta torstai) ja jatkui voimakkaana aina 29. lokakuuhun asti (Musta tiistai). Pörssiromahdus on näkyvin merkki maailmanlaajuisen laman alkamisesta. Kurssien toipuminen romahdusta edeltäneelle tasolle kestänee vuosikausia.



Kuolleita

13. tammikuuta 1929 Wyatt Earp, sheriffi ja saluunanpitäjä

4. huhtikuuta 1924 Karl Friedrich Benz oli saksalainen autoinsinööri. Häntä pidetään bensiinikäyttöisen auton keksijänä yhdessä Gottlieb Daimlerin kanssa.


 
Rämsöön kylätoimisto puh. 03 3738941 tai 040-7036208. Sähköposti: ramsoo(at)ramsoo.fi
Copyright © Rämsöön kyläkerho ry.